The people you hate the most, are usually the ones, that you have loved the most

Hei ihanat! Koulu alkoi nyt noin kuukausi sitten, enkä ole sen alun jälkeen postaillut. En ole saanut muutenkaan mitään aikaiseksi, vapaa-aika on mennyt lähinnä youtubessa surffailuun ja harrastuksiin. Pari kertaa olen itkuhysteerin kanssa yrittänyt vääntää blogin ulkoasun kanssa, mutta lopputulos ei muutu - en edelleenkään osaa laittaa blogiini kuvabanneria. Hylkäsin sitten sen ajatuksen, ja yritän tyytyä nykyiseen ulkoasuun. Olisi kuitenkin kiva kuulla, mitä te mietitte ulkoasusta, kirjoittakaa siis mielipiteitänne toki kommentteihin ~ Blogikauppa on myös päivitetty, joten olisi kiva, jos kävisitte kurkkaamassa sen puolella ^^ Kuitenkin, päätin kokeilla Seilalle Annien vanhaa peruukkia, ja lopputulos näytti yllättävän hyvältä! Ulkona oli hetken ajan kuiva ja tuuleton keli, joten ryntäsin sitten pihalle ja nappasin teille pari kuvaa, toivottavasti tykkäätte! 

 SHOOT; winds of the autumn

♥: Anni-chan

I should be wiser and realize that i´ve got one less problem without you

Heih

Mua ei oikein inspiroi kuvata. Nuket ei miellytä, eikä tunnu siltä, että tekis mieli jatkaa. Toivotaan, että nukkeinto tulee vielä takaisin. Tuotanoin, kävin tänään kuvaamassa Annieta. Mikään asento ei oikein onnistunut, joten ottelin sitten vain vähän lähikuvia, jotta saisin edes jotain teille tänne blogiin. Muuten, blogiin tulee varmaankin pieni tauko, ainakin kuvatarinoiden suhteen, sillä Annien reuhka lähtee uuteen kotiin. Tilaan tytölle uuden peruukin lutsilta, joten kt:t jäävät tauolle kunnes uusi peruukki tulee. Nyt niihin kuviin, pistäkääpäs toki musiikkikin päälle ~

Aikas edustava kuva ehheh

 Mä tykkään mansikoista joten miksi ei

♥:Anni-chan

Evribadi kham hier ai häv a phikfik foor jyy

Moi

Mä tanssin salsaa jos tää postaus tulee teiän hallintapaneeleihin ja te näätte tän ja kommaatte tähän niinkuin aina ennenkin. Koska mulla oli tässä ihan hemmetin moinen säätö, enkä ala selittämään sen tarkemmin. Yh. Mutta kuitenkin tässä teille kuvatarinaa, aivan niinkuin lupasin meh ;)

Edelliseen osaan tästä!

Picfic; Beware [3/3] 

  Seila: Siitä on nyt 2 viikkoa, kun saavuin. En ole vielä päättänyt mitä pitäisi tehdä.

   

Seila: Yhden asian kuitenkin tiedän. Kohta en enää pysty siihen. Uhraukseen.

 

Seila: Näiden viikkojen aikana olemme tutustuneet toisiimme, tehneet kaikkkea sellaista, joka vain syventää niin sanottua "ystävyyttämme."

  

Seila: Annie luottaa jo minuun, eikä se auta asiaa.

 Seila: Minun pitäisi päättää.

 

Seila: Ja pian.

 ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~ ~

Seila: *nojaa käteensä hieman tylsistyneenä*

Annie: Haluaisitko juotavaa? *hörpää teetä teemukistaan*

Seila: Ei kiitos.

Annie: Entä syötävää? 

Seila: Ei ei.

Annie: Eikö sinulla ole nälkä? Et ole syönyt yhtään mitään. 

Seila: Ei! Minulla EI ole nälkä! *ärsyyntyy*

Annie: Anteeksi -

Seila: Miten sä olet aina noin ystävällinen! Etkö sä ikinä suutu? Ärsyynny? Turhaudu!?

Seila: Mun piti päästä susta eroon! Mulla oli päämäärä, jonka mä aioin toteuttaa! Mutta sä keplottelit mun pikkusormesi ympärille ystävällisyydelläsi! *päästää kaiken turhautuneisuutensa valloilleen*

Seila: Minä...minä. Minä teen sen!

Annie: Seila? Mistä sinä puhut? *hätääntyy*

Seila: Miksi!? Mikset näytä mitä oikeasti tunnet?

Seila: *nousee ylös äkisti* 

Annie: *nousee ylös varautuneesti* Seila? Mitä sinä teet? Mitä oikein puhut?

Seila: *katsahtaa kättään, ja huomaa jättäneensä veitsen olohuoneeseen* Noh, minä vaikka kuristan sinut kuoliaaksi jos on pakko.

 

Annie: *järkyttyy* Oh!

Seila: *lähtee kohti Annieta*

Annie: Ei! Älä tule lähemmäs!

Annie: Seila, ei! Mitä tämä tarkoittaa? Miksi sinä teet näin? *ääni tärisee hämmentyneestä pelosta*

Annie: *tarttuu Seilaa kädestä* Odota! Sinun pitää selittää minulle -

Seila: Minun ei tarvitse selittää sinulle mitään.

Annie: Minä en ole tehnyt sinulle mitään! Mihin sinä pyrit?

Seila: *vetäisee kätensä irti* Älä koske minuun! Minä aion toteuttaa tavoitteeni, etkä sinä pysty estämään minua!

Seila: Sinullahan ei ole edes mitään tunteita! Ajattelin aluksi, että ehkä voisin kerrankin saada ystävän, joka ei jättäisi minua, mutta et näytä tunteitasi! Jokainen ärsyyntyy joskus! *purkaa vihaansa*

Annie: Totta kai minulla on tunteita! Minä...minä vain peitän vihani, koska en halua että kukaan tietää siitä. Jos näytän tunteeni, ihmiset hylkäävät minut tai jatkavat ärsyttämistäni!

Seila: *kohottaa kätensä lyöntiin* Niin varmaan. Onko viimeisiä sanoja?

Annie: *epäröi hetken* Minä rakastan sinua.

Seila: *hämmentyy* Mitä?

Annie: Minulla ei ole ollut mitään helppoa lapsuutta! Minua kiusattiin. Löysin yhden ystävän, hän ymmärsi minua ja minä häntä. Meillä oli kummallakin nämä hemmetin merkit, ja hän kuoli. *alkaa nyyhkyttää hysteerisesti* Hän lupasi olla luonani aina! Mutta hän jätti minut yksin...

Annie: Siitä lähtien en ole luottanut enää kehenkään. Mutta kun näin sinut..Ajattelin, että ehkä, ehkä meistä voisi tulla ystävät. Näköjään olin väärässä.

Seila: Minä...minä en tiennyt -

Annie: *keskeyttää Seilan ja pyyhkii kyyneleitään pois* Ai että minulla ei ole tunteita, perhettä, elämää!? Minä en ole mikään tunteeton hirviö!

Seila: Annie...

Seila: Minä...olen taas tuhonnut jonkun elämän. Tuhosin vanhempieni elämän lähtemällä, petin ystäväni...Ja nyt aioin lopettaa jonkun toisenkin elämän vain oman typerän toiveeni takia. Minä olen se hirviö!

Annie: *kokoaa itsensä* Me...me voimme siltikin selvittää tämän. Sinä voisit selittää. Minä voisin ymmärtää.

Seila: *yllättyy* Kuuntelisitko jos selittäisin sinulle?

Annie: Tietysti.

Seila: *kapsahtaa Annien kaulaan* Kiitos! Minä lupaan selittäää!

 Annie: Ei se mitään. *pieni, heikko hymy nousee kasvoille*

Annie: *hätkähtää huomatessaan valon ympäröivän tämän*

Annie: *katsoo käsiään* Seila?

Annie: Seila!?

Annie: *valo ympäröi sokaisten* Seila!

Ja sitten tuli pimeys.

♥: Anni chan