Back in bisness, baby! | picfic; the scars [2/?]

Heih! Tulin vihdoin takaisin tauoalta, ja pääsen aloittamaan vuoden 2015 nukkeilut puhtaalta pöydältä :D

Ensinnäkin kiitos kaikille lukijoilleni, joitten määrä on hämmästyttävästi jopa kasvanut taukoni aikana (wut) ja jotka olette odottaneet minua tulemaan tauoltani ♥

Syy taukooni oli peruukkien venaus Leekeltä - yhtä kokonaista ja kahta kaljua pallopäätähän ei oo mitään järkeä kuvata - ja nyt peruukit sitten saapuivat meille. Täytyy kyllä sanoa että oon tosi iloisesti yllättänyt, kuinka nopeasti ne tulivat, ja kuinka siisteinä matkan aikana olivat pysyneet c: Kuitenkin, tarkoitus oli tänään postata jatkoa kuvatarinalle, ja koska tämä osa on niin lyhyt, minun piti lisäksi kuvata teille vähän kuvia uusista reuhkoista. Kun sitten lähdin isovanhemmilleni yöksi, vaivalla valmistelin kuvaukset ja otin ensimmäisen kuvan, huomasin että muistikortti oli jäänyt kotiin.

........... fuck

Hyvä alku siis "uudelle aktiiviselle" kaudelle, eikö vaan? :D Huomenna oon kuitenkin taas kotona, joten saatte reuhkakuvat ja nukkeprofiilien päivitykset silloin. Nyt päästän teidät kuitenkin kuvatarinan pariin, toivottavasti tykkäätte!

 Tästä edelliseen osaan!

Picfic; the scars [2/?]

Evelyn: *nousee kipakasti ylös irrottamattamatta katsettaan Seelasta*

Seela: *tuijottaa Evelyniä seuraavaa reaktiota peläten* 

Okei, anna minun selittää -

Evelyn: Seela, sinä et vain valehdellut, etkä vain pettänyt luottamustani - sinä aioit tappaa minut. *hengittää terävästi* 

Seela: *kurottaa Evelyniä kohti* Minä lupaan, etten se ollut minä!

Seela: *tarttuu tyttöä kädestä* Se on vaikeaa selittää, mutta jos kuuntelet, lupaan selittää!

Evelyn: *kiskaisee kätensä irti* Seela, sinä pelotat minua. En tiedä miten minun kuuluisi reagoida tähän, mutta älä enää ikinä koske minuun. *yrittää pitää äänensä vakaana*

Seela: *nousee* Mutta minä tiedän. Ota rauhallisesti ja kuuntele minua.

Evelyn: Miten voit edes olettaa että uskaltaisin kuunnella tai totella sinua enää!?

Seela: *yrittää rauhoitella Evelyniä* Minä en tee sinulle pahaa, Evelyn. Minuun meni jokin, jokin voima täytti minut, eikä siinä ollut pienintäkään osaa minusta kun tulin etsimään sinua!

Evelyn: *pakittaa seinän luokse* Tuo on valetta, kaikki valetta! 

Evelyn: *tarttuu lapioon ja nostaa sen suojakseen*

Käänny ympäri kädet ylhäällä tai kalautan sinut kuoliaaksi tähän paikkaan.

Seela: *kääntyy ympäri vastahakoisesti*

Kiltti Evelyn, anna minulle toinen mahdollisuus...

 Evelyn: *käskevä äänensävy* Sinä lähdet nyt ulos. Heti.

Evelyn: Kolmatta mahdollisuutta ei nimmittäin enää tule. Sinä pelotat minua liikaa.

Ymmärrätkö edes miltä minusta tuntuu? Et, koska kenenkään ei ikinä kuuluisi joutua kokemaan mitään tälläistä. Sinä sekoitit maailmani, etkä todellakaan hyvällä tavalla.

Nyt. Ulos. Talostani.

Seela: *kääntyy ympäri*

Minä tiedän että tämä on vaike -

Evelyn: Minä käskin pysyä paikallaan! *kohottaa lapion iskuun töytäistäkseen Seelaa selkään*

* * *

Seela: *makaa maassa elottomin silmin*

 Evelyn: Seela, nouse ylös.

Evelyn: *kyykistyy Seelan ylle hiljaisuuden syventyessä entisestään*

Seela?

Evelyn: *koskettaa tytön kaulaa* E-ei pulssia?

Evelyn: *vetäisee rivakasti henkeä ja värähtää* Ta-tapoinko minä Seelan..?

♥: Anni ja nuket